Mielenterveys kuntoon
7 min readMielenterveys kuntoon. Tottumukset ovat sitä kun ennemmin otat ruuan jälkeen jälkiruuan kuin kieltäytyisit siitä. Alla on kuvailtu aiheita joihin pystyt itse vaikuttamaan.
Rutiinit
Rutiinien myötä saattaa myös syntyä tunne, että valinnanvaraa ei edes ole.
Negatiivisuus on se ensimmäinen asia joka pitäisi poistaa omasta pääkopasta jotta kehittyminen henkisellä puolella alkaa, negatiivisuus ei ole koskaan tehnyt kenestäkään parempaa tai tehokkaampaa ihmistä.
Aivot
Aivomme haluavat suosia vanhaa tapaa. Meidän aivot koostuvat useasta osiosta. Uuden asian edessä meidän aivojen alkeellisimmat osiot aktivoituvat ja päässämme alkaa valtava vastustus tätä uutta asiaa kohtaan. Tämä johtuu siitä, että nämä alkeellisimmat osiot on tottuneet joskus kivikaudella siihen, että uudet asiat ovat vaarallisia ja ne saattavat johtaa jopa meidän kuolemaan.
Lontoon yliopiston tutkimuksen mukaan esimerkiksi ruoka- tai juomatottumusten muutoksella meni lyhyempi aika muodostua rutiiniksi kuin liikuntatottumuksella. Tätä perusteltiin juurikin sillä, että liikuntatottumukseen vaaditaan ihmiseltä enemmän kuin noihin kahteen muuhun.
Muista, että mitä monimutkaisempi ja vanhasta poikkeava uusi tapasi on, sitä pidempään siinä menee. Ole kärsivällinen.
Muista myös, että repsahdusten jälkeen voit jatkaa tapasi tekemistä. Repsahdus ei tee sinusta epäonnistujaa. Repsahdus on kuin liikennevalo matkalla kauppaan. Se ei estä sinua saavuttamasta tavoitettasi, se korkeintaan hieman hidastaa sinua.
Tiedät saaneesi uuden rutiinin, kun uuden tavan tekemättä jättäminen aiheuttaa oudon olon, aivan kuin jotain olisi jäänyt tekemättä.
Stressi
Stressiä voi purkaa huolien jakamisella.
On kuitenkin tärkeää, että asioita ei vatvota liikaa vaan niihin pyritään löytämään ratkaisu. Vatvominen heikentää itseluottamusta ja lisää negatiivista ajattelua.
Negatiivisuus
Negatiivisuus on opittua käytöstä vanhemmilta ja kasvuympäristöstä.
Tällöin tästä negatiivisuudesta eroon voit aloittaa etsimään jokaisesta asiasta, mielipiteestä tai ajatuksesta sen positiivisen puolen ja pitää tämän mielessä aina kun haluaisit vastata kysymyksiin tai osallistua keskusteluun.
Kerrotaan tästä esimerkki: kaikkien tuntemassa ilkeässä Adolf Hitlerissä oli yksi hyvä asia, hän tappoi itsensä. Sivuhuomautuksena hän sairasti skitrofreniaa.
Työstä ei näytä olevan suomalaismiehen hyvän elämän perustaksi. Itse asiassa työ on suomalaismiesten suurin negatiivisten tunteiden aiheuttaja.
Vertailua miksi positiivisuus on parempi kuin negatiivisuus
Pessimistisen ajattelun on havaittu heikentävän vastustuskykyä.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa optimistit ja pessimistit suljettiin kahteen eri taloon viikoksi. Kaikille eritettiin flunssavirusta limakalvoille. Viikon jälkeen huomattiin, että pessimistit olivat sairastuneet paljon paremmin flunssaan.
Tutkimusten mukaan optimistiset ihmiset muun muassa syövät enemmän vihanneksia ja hedelmiä ja ovat fyysisesti aktiivisempia.
Pessimismin ja pahan mielen on havaittu lyhentävän elinikää jopa kymmenellä vuodella.
Positiivisimpien ryhmästä 85-vuotiaina oli elossa vielä 90 prosenttia, kun taas negatiivisista enää 30 prosenttia. Noin puolet positiivisista nunnista oli elossa vielä 95-vuotiaina, negatiivisista enää kymmenisen prosenttia. Elämäntavat olivat samanlaiset, joten erot ovat elämänasenteesta johtuvia.
Pessimismi myös altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.
Tutkimuksissa on havaittu, että pessimisteillä valtimosuonet tukkeutuvat huomattavasti enemmän kuin optimisteilla. Se on yksi selittävä tekijä eliniän lyhentymisessä. Katso tästä miten voit poistaa verisuonten kalkkeutumista.
Pessimistinen ajattelutapa näkyy asenteessa ja tulevaisuuteen suhtautumisessa.
-Pessimisti luovuttaa helpommin esimerkiksi sairauden kohdalla. Suomalaisten sanonta ”pessimisti ei pety” on osoittautunut vääräksi, sillä pessimisti pettyy monta kertaa päivässä, kun ei jaksa tai halua yrittää mitään, koska kaikki menisi kuitenkin vain pieleen.
Pessimismi voi heijastua myös heikompaan sairaudesta parantumiseen.
-Jos joutuu hoitoon esimerkiksi alkoholin takia, niin pessimisti luovuttaa optimistia helpommin. Negatiivisesti ajattelevalla on myös suurempi taipumus hukuttaa murheensa alkoholiin.
Jatkuva harmistus heijastuu myös ihmissuhteisiin.
Pessimistit kokevat saavansa vähemmän tukea ja siksi he ovat alttiimpia erilaisille kriiseille.
Optimisteista on helpompi pitää ja siksi heidän ihmissuhteensa saattavat voida paremmin.
Negatiivinen ajattelu lisää stressiä, jolla on lukuisia terveyshaittoja. Optimisteilla on paremmat taidot käsitellä arjen vastoinkäymisiä. He myös pääsevät harmituksesta pessimistejä nopeammin eroon.
Pessimisteillä on tapana kieltää tai vähätellä ongelmia. Kun asiat jäävät ratkaisematta, stressitasot nousevat. Pessimistit kärsivät optimisteja useammin stressin kielteisistä vaikutuksista.
Harmistuminen ja pessimistinen asenne altistavat masennukselle ja ahdistukselle.
Mielenterveys ja pessimismi
Mielenterveyspuoleen liittyy erittäin suuri vaara. Pessimismi aiheuttaa ahdistukselle ja toivottomuudelle, jotka voivat johtaa masennukseen.
Pessimistiset asenteet näkyvät tutkimusten mukaan jo ennen masennusta.
Pessimistinen asenne ei ole pelkästään masennukseen liittyvä asia, vaan sille altistava tekijä.
Brittitutkimuksen mukaan jatkuvat negatiiviset ajatukset voivat altistaa muistisairauksille, kuten Alzheimerin taudille.
Negatiivisuuden aiheuttama stressi nostaa verenpainetta, ja kohonnut verenpaine on yksi Alzheimerin taudin riskitekijöistä.
Tutkimuksen mukaan satunnainen lyhytkestoinen negatiivinen ajattelu ei nosta muistisairauksien riskiä, vaan pitkään jatkuva negatiivisuus.
Stressi
Stressiä voi aiheuttaa monet eri tekijät mm. jatkuva kiire, työ tai työttömyys, melu, tuen puute tai liiallinen vastuu, äkilliset ihmissuhdeongelmat, elämänmuutokset tai traumaattiset tapahtumat. Tavallisimmat stressin oireet voivat olla niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Yksilö voi olla jännittynyt, ärtynyt, levoton, ahdistunut, masentunut tai aggressiivinen. Hänellä voi olla päänsärkyä, huimausta, sydämentykytyksiä, pahoinvointia, vatsavaivoja, selkävaivoja, hikoilua tai sairaus- ja flunssakierteitä. Vakavat stressioireet voivat näkyä myös päihteiden väärinkäyttönä tai itsetuhoisina ajatuksina.
Huumori ja optimismi vähentävät myös stressiä.
Liikunta auttaa
Liikunta vähentää ahdistusta ja masentuneisuutta. Itsetunto ja elämänhallinnan tunne kasvaa. Alkoholin välttäminen parantaa unta, joka vähentää päiväväsymystä. Hyvinvoivia ihmisiä yhdistää hyvät ihmissuhteet ja se, että toisten ihmisten kanssa vietetään aikaa. Myös hyvien tekojen tekeminen muille vahvistaa positiivista minäkuvaa. Jos stressi johtuu töistä, tulisi työoloihin puuttua.
Opettele optimistiksi
Kielteisestä ajattelusta voi oppia pois.
Asenteen muuttaminen ei tapahdu kuitenkaan hetkessä, vaan vaatii sitoutumista.
Optimismia voi harjoitella esimerkiksi kolme hyvää asiaa -harjoituksella, jossa joka ilta esimerkiksi kuukauden ajan mietitään kolme onnistunutta asiaa päivästä ja miksi ne onnistuivat.
Jotta tästä tulisi uusi tapa, sitä tulisi tehdä 4-5kk ajan.
Rentoudu
Ihmisen rentoutuessa autonomisen hermoston parasympaattinen osa aktivoituu ja syke sekä hengityksen rytmi hidastuvat. Lisäksi lihakset rentoutuvat ja esimerkiksi ruoansulatus tehostuu. Rentoutuminen on myös hyvä keino kivunhallintaan. Rentoutumisharjoituksia on useita erilaisia, muun muassa asteittain etenevä eli progressiivinen rentoutuminen tai erilaiset hengitysharjoitukset. Kipu sijaitsee aivoissa samassa kohtaa kuin masennuksen tunne.
Kehitä itseluottamusta
Itseluottamusta pidetään usein synnynnäisenä ominaisuutena, joko sitä on tai ei ole, mutta todellisuudessa itseluottamusta voidaan kehittää. Itseluottamuksen pohjana on asenne. Asenne vaikuttaa tavoitteen luomiseen ja sen saavuttamiseen. Positiivinen asenne ja terve itsekritiikki ohjaavat tunnetilan suorituksen aikana ja tavoite on helpommin saavutettavissa. Voimakkaan itseluottamuksen omaavilla ihmisillä on selkeät mielikuvat tavoiteltavassa asiassa ja myönteinen itsepuhe.
Keskittyminen
Keskittymisellä tarkoitetaan kykyä kohdistaa huomio toiminnan kannalta oleellisiin asioihin tai tapahtumiin. Keskittyminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat tarkkaavuuden suuntaaminen, ylläpitäminen sekä jakaminen. Näiden avulla säädellään, mitä ympärillä olevasta ärsyketulvasta tai oman kehon tuntemuksista tai mielenliikkeistä otetaan tietoiseen käsittelyyn. Jos tarkkaavuuden säätelyssä on haastetta, saattaa tärkeiden asioiden huomiointi jäädä liian vähäiseksi ja samalla tarpeettoman suuren huomion saavat epäoleelliset asiat. Tarkkaavuuden vaikeudet voivat vaikuttaa esimerkiksi uuden oppimiseen heikentävästi.
Väsyneenä oleminen tekee siis sinusta alttiin monille haitallisille olotiloille kuten stressille tai ahdistukselle. Tarkastellaan nyt strategioita, jotka voivat auttaa sinua harjoittelemaan keskittymistä.
1. Hallitse mieltäsi
Modernin psykologian asiantuntija William James määritteli keskittymiskyvyn seuraavalla tavalla:
- Keskittymiskyky on tehokas apuväline. Se saa sinut keskittymään tiettyyn tavoitteeseen. Sen haltuun ottamiseksi sinun tulee myös hallita tunteitasi ja olla rauhallinen.
- Keskittymisen ymmärtäminen tekee sen saavuttamisesta helpompaa.
2. Itsehillinnän resepti
Keskittymisen harjoitteleminen tarkoittaa itsehillinnän harjoittelemista. Sinua ympäröivät monet ärsykkeet, ideat, ajatukset ja tunteet, joten mielesi voi menettää keskittymiskykynsä ja muuttua arvaamattomaksi.
Pennsylvanian yliopiston tohtori Heather A. Wadlinger on tehnyt tutkimuksia, jotka paljastivat, että keskittyminen liittyy tunteisiin. Se tarkoittaa sitä, että ensin mainitusta huolehtiminen auttaa parantamaan viimeksi mainittua. Mutta kuinka voit tehdä sen?
Golemanin mukaan keskittymistä harjoitellaksesi sinun täytyy harjoitella tietoisuustaitoja. Hän opettaa sinulle meditoinnin taitoja kirjassaan “The art of meditation: four classic meditative techniques adapted for modern life”.
3. Sisäiset ja ulkoiset yhteydet
Jos et ole tietoinen sisäisestä todellisuudesta, päädyt ennemmin tai myöhemmin menettämään itsesi. He, jotka eivät ole kosketuksissa todellisen minänsä kanssa, eivätkä ymmärrä ympäristönsä arvoa, menettävät elämänlaadun ja ilon.
- Kuuntele sydäntäsi. Ala käsitellä tänään asioita, jotka satuttavat tai vaivaavat sinua.
- Ole myös tietoinen itsestäsi kaikkina hetkinä. Kiinnitä huomiota siihen mitä tarvitset, mitä ansaitset ja mitä sisälläsi tapahtuu.
- Harjoittele empatiaa. Golemanin mukaan muiden kanssa yhdistyminen on tärkeää. Empatia voi auttaa sinua huomaamaan, mikä on tärkeää sinulle ja niille ihmisille joista välität.
4. Teetkö sitä, mitä rakastat?
Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joita Daniel Goleman kysyy Focus-kirjassaan. Suurimman osan ajasta voit tuntea olosi tylsistyneeksi tai stressaantuneeksi. Yksinkertainen tosiasia, että elämälläsi ei ole tarkoitusta, voi saada keskittymiskykysi riutumaan. Jos et ole motivoitunut, menetät sinua eteenpäin työntävän kipinän, joka tekee sinusta luovemman.
Toisinaan sinun täytyy hellittää ja lakata yrittämästä tyrkyttää omia mieltymyksiäsi. Kaikki eivät ole niin onnekkaita että he voivat tehdä sitä mitä he rakastavat, tai että he voivat elää mielenkiintoista elämää. Sinun täytyy löytää tasapaino. Sinun täytyy löytää elämän tarkoitus, kiinnostavia aktiviteetteja sekä ihmisiä, jotka tuovat iloa ja energiaa elämääsi.
Tarkoitus ravitsee keskittymistä. Niin ikään suotuisa henkinen tila voi auttaa sinua ymmärtämään paremmin sitä, mikä sinua kiinnostaa. Nämä pienet asiat ovat epäilemättä se, mitä sinun täytyy pohtia parantaaksesi elämänlaatuasi. Tee se. Harjoittele keskittymistä, älä menetä sitä mikä tekee sinusta onnellisen ja löydä se jokin, joka motivoi sinua olemaan kuka olet ja ole onnellinen siitä, mitä sinulla on.
Yksi lähteistä: Goleman, Daniel (2013) Focus: desarrollar la atención para alcanzar la excelencia. Kairós
Muut lähteet
