Uni ja unenlaatu

Vähäinen nukkuminen lisää stressihormoonin eritystä kehossa ja tämä liikaeritys taas lisää painonnousua.
Kun elimistö on stressitilassa, tällöin nukahtamisesta ja nukkumisesta tulee varsin haastavaa.

Aikuinen ihminen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia vuorokaudessa.
Nuorten untentarve on hieman suurempi, noin 8–9 tuntia. Tärkeää on löytää itselle toimiva määrä unta ja pyrkiä takaamaan mielelle riittävä levon määrä. Unen tarve on yksilöllinen ja voi vaihdella myös elämän aikana.

Alhainen vireystila aiheuttaa keskittymisvaikeutta, toiminnan hidastumista sekä virhealttiutta. Olo tuntuu tahmealta ja toiminnassa eteneminen on vaikeaa. Liian korkea vireystila voi myös lisätä virhealttiutta, sillä keskittyminen tavoitteen mukaiseen toimintaan saattaa kaventua. Vireystilaan vaikuttaa erityisesti unen määrä ja laatu sekä vuorokausirytmi. Lisäksi verensokeritason tasapaino, voimakkaat tunnetilat, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet tai päihteet voivat aiheuttaa vireystilan laskua ja väsymystä tai yliaktivoitumista.

Aivoille elintärkeä tekijä on uni.
Uni palauttaa aivotoimintoja, erityisesti muistamisen, uuden oppimisen ja ongelman ratkaisuiden suhteen. Liian vähäinen uni aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja oppimisvaikeuksia.

Pidempään jatkuva univaje lisää myös eri sairauksien kuten sepelvaltimotaudin riskiä. Monet nukkuvatkin liian vähän ja korvaavat viikolla kertynyttä univelkaa nukkumalla viikonloppuisin pidempään. Pelkkä nukuttu tuntimäärä viikossa ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen palautuisi unen aikana riittävästi. Uni vaihtelee kevyen ja syvän välillä ja palautumisen suhteen on tärkeää, että syvää unta saa riittävästi.

Mobiililaitteiden kautta ihminen altistuu siniselle valolle, joka pimeähormonin eli melatoniinin eritys vähenee. Tämä aiheuttaa unihäiriötä ja vaikeuttaa nukahtamista. Unenlaatu voi kärsiä ja heräily aiheuttaa sen, ettei syvää unta saa riittävästi.

Brittiläis-kiinalaisen tutkimustiimin löydökset vihjaavat, että keski-ikäiselle aikuiselle optimaalisin määrä unta on seitsemän tuntia yössä.

Riittävä uni on aivojen elinehto, mutta levon tarve on kuitenkin yksilöllistä. Yleensä aikuisia kehotetaan nukkumaan 7–9 tuntia yössä.

Uni puhdistaa aivoja kuona-aineista. Syvän unen aikana aivot uudistuvat, kun muistikeskuksiin syntyy uusia hermosoluja. Uni tehostaa oppimista ja levänneenä ajatus juoksee paremmin.

Univajeen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi dementiaa aiheuttavaan, aivoja tuhrivaan Alzheimerin tautiin sekä pahentavan sen oireita. Tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että vanhuksen lisääntynyt päiväaikainen uneliaisuus voi olla oire muistisairaudesta.

Vähäiset yöunet alentavat mielialaa ja voivat altistaa alakuloisuudelle ja ahdistuneisuudelle. Masennus on yksi tunnetuista dementian riskitekijöistä. Toisaalta psykiatriset sairaudet voivat aiheuttaa liikaunisuutta.

MITEN UNENPUUTE VAIKUTTAA?

Liian vähäinen nukkuminen kun takana on yksi huonosti nukuttu yö:
1. Väsymys iskee
2. Toimintakyky heikkenee
3. Virheet lisääntyvät
4. Tapaturma-alttius kasvaa
5. Mieliala laskee

Liian vähäinen nukkuminen kun takana on viikko huonosti nukuttuja öitä:
6. Aiemmat oireet pahenevat
7. Paino nousee
8. Toimintatarmo vähenee
9. Verenpaine nouse
10. Syke nousee
11. Kortisoli nousee
12. Sokerin sietokyky heikkenee

Liian vähäinen nukkuminen kun unenpuute pitkittyy:
13. Aiemmat oireet pahenevat
14. Elimistö joutuu äärirajoille
15. Jopa masennus
16. Ahdistus vaanii
17. Diabetesoireet uhkaavat
18. Verenpainetauti uhkaa
19. Elinikä lyhenee
20. Todellisuudentaju heikkenee
21. Maanisuus (Varsinkin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla)

PALJONKO TARVITSET UNTA?

Paljonko tarvitset unta, tee nämä kaksi testiä:
1. Aseta heräämisaikaEnsimmäinen tapa alkaa sillä, että valitaan heräämisaika, jota noudatetaan joka aamu niin arkena kuin viikonloppuna. Tähän sitoudutaan kahdeksi viikoksi.

Tulevina päivinä heräämisajasta pidetään tiukasti kiinni, vaikka aamu-unia olisi kuinka houkuttava jatkaa.
Iltaisin puolestaan mennään sänkyyn silloin, kun tuntee olevansa väsynyt.
Muutamassa viikossa kehon pitäisi oppia uusi rytmi ja nukahtaminen tapahtua sellaiseen aikaan, että unen määrä on sinulle sopiva.
2. Aseta nukkumaanmenoaikaToista tapaa voi olla helpompi kokeilla loma-aikaan, kun heräämisen kanssa ei ainakaan töiden takia ole niin tarkkaa.Nyt valitaan nukkumaanmenoaika ja luovutaan herätyskellosta.Mene joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja herää, kun tuntuu siltä, että olet nukkunut tarpeeksi.Univajeesta riippuen saatat ensimmäisinä öinä nukkua tavallista pidempään, mutta sitten alat todennäköisesti herätä samoihin aikoihin joka aamu.Testin toteuttaminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä muu elämä ja arki eivät välttämättä siihen noin vain mukaudukaan.

Kaurapuuro iltapalana voi olla erityisen hyvä idea silloin, jos kärsit nukahtamisvaikeuksista. Kaura nimittäin sisältää melatoniinia ja tiettyjä hiilihydraatteja, jotka jotka edistävät elimistön tryptofaanin tuotantoa. Tryptofaani puolestaan viestii aivoille, että on aika nukahtaa. Jostain syystä Suomessa kaurapuuroa syödään usein vain aamuisin. Tämä ei välttämättä ole järkevää päivän energia-ja vireystasoja ajatellen.. Jos aamuisin väsyttää kaurapuuron syömisen jälkeen, tiedät mitä tehdä.